Kuoro luo kuulijalle nyt-hetken

Suvikki Honkkila, Candominon intendentti 2010-11
julkaistu Essessä 48/2010

nayttokuva-2016-12-13-kello-12-29-17
kuva Jukka Granström

Suomessa moni virittäytyy jouluun kuoromusiikin avulla. Adventin kynnyksellä neljä Espoon nuorisokuoro Candominon laulajaa pysähtyi pohtimaan joululaulujen merkitystä.

Haastateltavista Jussi Laine on pitkän linjan kuorolainen, jolla on takanaan parisataa konserttia ja kvartettikeikkaa, kun taas Juulia Lahdenperälle tämä joulu on kuorossa ensimmäinen. Suvi Jaaramaa ja Jaani Saulamaa ovat laulaneet kuorossa kolmesta neljään vuotta. Yhteistä heille on se, että laulu nähdään hyvänä tapana välittää tunteita. Nuoret arvostavat ohjelmiston monipuolisuutta, mutta korostavat myös klassikkojen asemaa.

Jaani Saulamaan “lemppari” on Maa on niin kaunis, joka lauletaan konsertin päätteeksi kynttilänvalossa. Juulia Lahdenperän suosikki on lapsesta saakka ollut Tuikkikaa, oi joulun tähtöset.
-Siinä ihminen ikään kuin seisoo lumihangessa, ja hänen ja tähtien välille syntyy yhteys, vaikka ne ovat niin kaukana toisistaan. Minulle joulun sanoma on kuin sydämessä loistava tähden valo, se on rauhaa ja isoa ihmetystä. Joulun ihmettähän ei voi koskaan täysin ymmärtää.
-On niin suuri ihme, että Jumalan valtakunta syntyy seimeen, Jussi Laine säestää ystäväänsä.

Täksi jouluksi [2010] kuoro on tilannut sovituksen Heino Kasken Eino Leinon runoon säveltämästä laulusta Mökit nukkuu lumiset.
-Tämä on voitokas laulu, pohtii Jaani Saulamaa. Uskalletaan ylistää kotimaata ja näyttää, että ollaan itsenäinen kansa. Valo joka tässä välkähtää on Herran enkeli, joka on lähetetty meille suomalaisille.
Myös Suvi Jaaramaa pitää teosta hyvin suomalaisena.
-Lauletaan kylvöstä ja maastosta. Myös isän ja äidin hahmot ovat vahvasti läsnä.
Laulu on kuorolle haastava.
-Kun lähdetään tekemään yksinlaulusta kuorolaulua, sorrutaan usein ylitulkintoihin, Jussi Laine pohtii. Henkilökohtaisuuden tuntua on vaikeaa tavoittaa, kun kokemusta on välittämässä yli 30 ihmistä.
-Tässä juuri onkin kuorolaulun suurin haaste, Juulia Lahdenperä painottaa. Kaikki harjoittelu tähtää siihen, että voi syntyä yhteinen kokemus.

Vilkas keskustelu viriää myös P. J. Hannikaisen Joulun kellot -laulusta.
-Kun Esko (taiteellinen johtaja Esko Kallio) avaa kädet, tekee mieli vetää kovaa, Suvi Jaaramaa innostuu. Kuulijalle pitää luoda ”nyt-hetki” – tunne siitä, että autuus tulee juuri nyt!
Voiko autuudesta todella laulaa fortessa, siis kovaa?
-Totta kai, Jussi Laine vastaa. Onhan tässä sentään synttärit! Myös Rauhanruhtinas on ihan mahtava, koska luterilaisuuteen ei kuulu kulta ja kimallus, mutta siinä biisissä rauhanruhtinas tulee kaikessa komeudessaan, eikä mitään aasilla ratsastaen.

Nuorten hartain lahjatoive olisi saada lisää aikaa, mutta kuorolauluun jaksetaan silti panostaa. -On hienoa, kun saa tuoda joulun yleisölle lahjana, kiteyttää Suvi Jaaramaa.

Katso CandoMinin joulukalenterista, mitkä ovat lapsikuorolaisten suosikkilaulut tänä vuonna!

Candominon ja CandoMinin Laulun loiste -joulukonsertit 2016
ti 20.12. klo 19 Helsingin vanha kirkko
ke 21.12. klo 19 Espoon tuomiokirkko
Liput 22 / 12 € Lippupisteestä ja ovelta

Arkisto