Lyydia Saarnio, candominolainen 2018–  ja Kaisa Suomala, candominolainen 2018–

Mitä kuoroon hakeva laulaja voi pohtia ennen koelauluja? Miltä koelaulutilanne tuntuu ja entä miltä tuntuu, kun pääsee vihdoin laulamaan muiden candominolaisten kanssa samoissa riveissä? Me Candominon tuoreimmat laulajat, Lyydia ja Kaisa, kerromme.

Lyydia:
“Olen aina ajatellut Candominon olevan kuoro, johon en missään tapauksessa tulisi pääsemään. En osaa laulaa tarpeeksi hyvin enkä ole tarpeeksi musikaalinen. Candomino on ollut aina vain kaukainen unelma.

Kesällä 2018 muutama kaverini kertoi hakevansa Candominoon. Siinä hetkessä mieleeni syntyi pieni haave: ’jospa minäkin hakisin’. En kuitenkaan antanut ajatukselle sen enempää sijaa, sillä asun kaukana Espoosta. Minulla ei olisi mitään mahdollisuutta hakea kuoroon pitkän välimatkan takia. Haave kuorossa ja varsinkin Candominossa laulamisessa jäi kuitenkin jonnekin mieleni perukoille kytemään – jospa minäkin jonain päivänä hakisin. Olin myös pelännyt koelaulutilannetta: mitä jos en osaa yhtään laulaa ja kaikki tehtävät menevät ihan penkin alle.

Kesän lopulla olimme kavereideni kanssa syömässä ja olin mielessäni miettinyt, pitäisikö minun hakea. Kavereiden kannustaessa päätin hetken mielijohteesta hakea. Voin sanoa, että tuo mielijohde oli elämäni paras.

Odotin koelaulutilannetta tosi paljon. Sitten koelaulut ja jännitys olisi ohi enkä voisi tehdä enää mitään pääsemisen eteen. Tekisin parhaani ja katsoisin, mihin se riittää. Olin ajatellut että tilanne, jossa kuoronjohtaja ja muita kuorolaisia kuuntelee, kun minä laulan, olisi todella kuumottava ja jännittynyt. Ilmapiiri koelauluissa oli kuitenkin todella rento ja kannustava. Koelaulujen jälkeen sanoin kavereilleni, ettei minua edes haittaisi, jos en pääsisi. Voisin mennä vaikka uudestaan koelauluihin.

Lopulta kun Eskolta tuli sähköposti ‘tervetuloa Candominoon’, olin innoissani. En voinut uskoa, että kaukainen unelmani oli käynyt toteen. Ensimmäiset kuorotreenit lähestyi nopeasti ja nyt puoli vuotta myöhemmin odotan vieläkin samalla innolla seuraavia treenejä. Maanantaista on muodostunut suosikkiviikonpäiväni kuoron myötä.”

Kaisa:
“Minun kohdallani koelaulujen jännitys koostui osittain myös epätiedosta, tulenko edes tykkäämään kuorolaulusta, jos pääsen Candominoon. Koelaulujen jälkeen pari ensimmäistä treeniä meni lähinnä kuunnellessa muita ja tuntui että epävarmuus vie voiton. Kuorolaisten hyvä vastaanotto ja tsemppaava tunnelma sai minunkin suun auki ja laulun raikaamaan. En olisi ikinä uskonut, että tykkään kuorossa laulamisesta näin paljon. Vaikka kuoroon lähtisi huonoilla fiiliksillä ja väsyneenä, niin viimeistään viimeisen laulun kohdalla löytää itsensä panostamassa täysillä musiikkiin ja pyrkimällä tekemään parhaansa.

Se, miten rohkeasti jokainen alkaa laulamaan ensimmäistä kertaa omaa stemmaansa,  yrittää ja ei haittaa jos laulaa väärän nuotin. Se, miten Esko painottaa, että mieluummin lujaa ja väärin kuin hiljaa. Miten uusikin uskaltaa aukaista suunsa eikä haittaa, jos päästää vääriä ääniä. Miten hetken päästä, vaikka ei täydellisesti osatakaan stemmoja, jokainen alkaa eläytyä musiikkiin ja laittaa itsensä likoon. Nämä ovat vain pieni osa syistä, miksi pidän Candominossa laulamisessa.

Ensimmäisten treenien äänenavauksessa ympärillä oli vain vieraita ihmisiä. Ajattelin, että kaikki kuuntelevat –  ‘en uskalla avata suuta, noi kattoo ja arvostelee’. Nyt olen ymmärtänyt, että kuorossa on vain hyviä tyyppejä, jotka kannustavat eivätkä missään tapauksessa vertaile tai arvostele muita laulajia. En voi enempään kiittää kuoroa ja kuorolaisia, miten paljon he ovat antaneet rohkeutta ja tervettä itsevarmuutta.”

Lyydia:
“Olen kuullut monilta etteivät he uskalla hakea Candominoon. ‘Haluan mennä ensin johonkin kuoroon, missä kynnys on matalampi.’ Kynnys oli minullekin aluksi korkea. En olisi uskaltanut hakea, jollei kaverini olisi hakenut. Mutta miksi kynnys hakea on korkea?

En olisi uskonut, että tämänlainen kokematon laulaja pääsisi kuoroon. Monesti sitä vähättelee omia taitojaan. Mistä sitä tietää vaikka siellä ruudun toisella puolella tätä tekstiä lukeekin lahjakas uusi kuorolainen? Kukaan kuorolaisista ei ole ammattilainen, vaan nimenomaan treenaamalla olemme kehittyneet ja kehitymme jatkuvasti yhdessä. Kaikilla meillä on ollut aikoinaan kynnys hakea kuoroon, toisilla suurempi ja toisilla pienempi.

Kaikista peloista ja suurista kynnyksistä huolimatta olen tässä. Kirjoitan candominolaisena tekstiä ja haluan kannustaa teitä muitakin tekemään hyvän päätöksen elämässä ja hakea kuoroon. Kuoro on tuonut elämääni monia uusia ystäviä sekä unohtumattomia muistoja.”

Voita itsesi, hae ja tule meidän kanssa nauttimaan musiikista, elämästä ja yhdessäolosta! Toivottavasti pääsemme laulamaan yhdessä pian!

Nuorten aikuisten kuoro Candomino, lapsikuoro CandoMini (noin 10-17 vuotiaat) ja valmennuskuorot (noin 7-10 vuotiaat) hakevat laulajia tulevalle kevätkaudelle 2019. Kuorot harjoittelevat Esko Kallion, Viena Kankaan ja Iida Nummelan johdolla maanantaisin Olarin kirkolla. Lisäksi Candomino harjoittelee noin joka toinen viikko torstaisin viikonloppuleirien lisäksi. Ilmoittaudu mukaan: candomino.fi/liity-kuoroon/!

Osta lippuja tästä