Vilja Ristolainen, lukiolainen Nurmijärveltä ja candominolainen keväästä 2016
Lähdin kuoroleirille Sauvon leirikeskukseen ilman mitään erityisempiä odotuksia. Jo bussimatkalla lauleskellessamme Bachin h-mollimessua tunsin, että leiristä tulee varmasti mukava. Iltaa myöten tunne vahvistui, kun maittavan iltapalan jälkeen vietimme yhteistä aikaa sketsien ja visailun muodossa. Saunakin lämpeni ja meren poukamassa oli yllättävän lämmintä vettä uida, vaikka oli jo syyskuu.
Seuraava päivä kului pitkälti kuoroharjoitusten parissa. Iltapäivällä lähdimme Sauvon kirkkoon, jossa konsertoimme yhdessä CandoMinin ja Turun konservatorion kamarikuoron kanssa. Loppuilta kului taas saunoessa, syödessä ja hauskaa pitäessä. Sunnuntaiaamuna lähdimme Liedon kirkkoon messuavustukseen. Matkalla ihailimme kauniin sumuisia maisemia (kuvia maisemista voit löytää, kun kirjoitat Instagramin hakuun #kuoroleirisumussa). Messuavustuksen jälkeen matka jatkui kotia kohti.
Uutena kuorolaisena kuoroleiri oli tärkeä kokemus. Kuoroleirillä tutustui paremmin kuorokavereihin, kun oli enemmän aikaa yhdessäololle tavallisiin treeneihin verrattuna. Kuoron yhteishenki tuntui kuoroleirillä entistä voimakkaammin. Ensimmäisestä kuoroleiristä jäi hyvät muistot, laulu soi ja nauru raikui.
Candominoon voi edelleen hakea kaudelle 2017 – erityisesti miesääniä tarvitaan!
Hae kuoroon